5.1.2025
Kunta- ja aluevaaleihin on enää alle sata päivää, minkä johdosta puolueet alkavat vähitellen koheltamaan täydellä tarmolla ja esittämään sukkelaa niin lehtien palstoilla kuin somessakin. Alueen päätöksentekoa ruotivia kirjoituksia on ollut länskärikin pullollaan pitkin kulunutta viikkoa, joissa nostetaan ne varsin selvät huomiot esiin, että L-U:n hyvinvointialueella espoolaiset heiluttavat tahtipuikkoa. Toisaalta tähän arvosteluun on osallistunut sellaisia tahoja, jotka kuitenkin tulkitsevat omaa tai edustamansa puolueen toimintaa sangen positiivisessa hengessä. Siuntion valtuuston puheenjohtaja Laaksonen (ruots.) ei näe rikkaa omassa silmässään sovitellessaan poliittista vastuuta Siuntiossa toteutetuille palveluyksikköleikkauksille. Eikö se enää ollutkaan kivaa, kun kalikka kalahti vaihteeksi omille nilkoille? Rkp on säännöstään koko valtuustokauden ollut siunaamassa alueen leikkauksia, nyt kun osuu liian lähelle ja vieläpä ihan liki vaaleja, varsinainen venkulointi ja mielipidetykitys on ruotsalaisten puolella päällä. Eipä persutkaan Siuntion leikkauksia äänestyksessä hyväksynyt ja minusta onkin harmillista että tällaista palveluverkon pilkkomista yhä jatketaan. Poliitikot vuorollaan valittavat kotiseutuunsa kohdistuneisiin leikkauksiin, samalla kuitenkin hyväksyen puolueille maksettavat ryhmärahat.
On toki fakta, että alueen 1,7 mrd:n budjetissa poliittisille toimijoille tilitetyt rahat on pennosia, mutta on muistettava kuinka sidottuja aluepäättäjien kädet tosiasiallisesti ovat, kun alueen rahoitus tulee yleiskatteellisesti valtiolta. Mikäli Suomessa päätetään jatkaa nykyisellä hyvinvointialuemallilla, on alueille annettava verotusoikeus, jolloin alueen budjetti aukeaa aivan uudella tavalla. Nythän aluevaltuustojen poliittinen elämä keskittyy juuri tähän nillittämiseen, kun paikkoja laitetaan kiinni ja vaihtoehtoja ei oikein tunnu olevan. Kiitokset tästä(kin) edelliselle Marinin-Saarikon hallitukselle. Onkin hauska etsiä kanssaehdokkaiden nettisivuja ja lukea, mitä tosiasiallisia kampanjakärkiä he ovat hahmotelleet tilanteessa, jossa liikkumavaraa ei juuri ole. Tekoäly sitä ja palveluseteli tätä toistuu useissa teksteissä. Tosiasia lienee se, että kevään vaaleissa vaikuttaa valtakunnanpolitiikan antamat mielikuvat, joka Länsi-Uudellamaalla tarkoittaa sitä, ettei toiminnassa tapahdu minkäänlaista muutosta. Ja tämähän muille puolueille käy vallan mainiosti. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuustossa on kaksi blokkia, ensimmäisessä perussuomalaiset ja kepu, toisessa kaikki loput puolueet. Tämä jälkimmäinen blokki saanee epäsuorasti puhtaat paperit toiminnastaan kuluneen valtuustokauden aikana, ja vain sen takia ettei alueiden valtadynamiikkaa käydä sen tarkemmin läpi mediassa ja julkisuudessa. Ja koska tässä kuvaamassani ensimmäisessä blokissa keskusta on itse tämän koko vesittyneen kompromissiesityksen, hyvinvointialueet, aikanaan eduskunnassa hyväksynyt, ei siitä ole uskottavaksi protestipuolueeksi alueen luottamushenkilöorganisaation sisäisessä kohelluksessa.
Jo ehdolle asettuneista ihmisistä huomaa aika vikkelästi, mikäli kyseessä on henkilö joka suhtautuu aluevaaleihin kuin johonkin esivalintaan sitten kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Koska aluevaltuutetun tärkeimmäksi vaikuttamistoimenpiteeksi jää virkamiesesitysten kumoaminen tai muutosyritys, sekä lisämenojen esittäminen kaikenlaisiin verkostoihin liittymisillä ja uusiin vaikutusarviointeihin valtuustoaloitteiden muodossa, monelle nämä tulee olemaan vain läpijuoksu tunnettuudenrakentamisessa. Itseäni ei Arkadianmäen jakarandapulpetti kiinnosta, vaan haluan päästä karsimaan alueen budjetista ne helpot momentit pois, jotka siellä vielä poliittisista voimasuhteista johtuen roikkuu. Koska ihmisten hoiva ja palvelut tulevina vuosina tulee eittämättä kasvavissa määrin haukkaamaan rahaa, pitäisi alueella sen asukkaat laittaa ennen poliittisten piiri- ja paikallisyhdistysten taloudellisia etuja.
Tulevaisuudessa kasvavat terveysmenot on jollain keinolla myös katettava. Eva:n juuri julkaisemassa kyselyssä nuorten usko eläkejärjestelmään on aivan kuralla. Molemmissa ongelmissa on sama juurisyy, mutta syyllisiä tärkeämpää olisi etsiä keinoja, joiden avulla täällä olisi myös tulevaisuudessa jotain toimintaa. Vientiä kasvattavia työpaikkoja tai investointeja ei paljolti kuntien tai hyvinvointialueiden jaostoissa ja lautakunnissa luoda, mutta niissä tehdyillä päätöksillä voidaan yritystoiminnan edellytyksiä parantaa. Kaavoituksen suhteen Lohjalla olisi hieman petrattavaa, näkyvin esimerkki löytyy Laurinkadun hotelliaihion myynti-ilmoitus netissä. Mikäli Lohjalle haluttaisiin yrittäjävetoista positiivista värinää matkailuun ym. palvelualoille, oltaisiin tämäkin asia käsitelty kaavoituksessa sen ansaitsemalla kiireellisyydellä. Paikoin vaikuttaa siltä, että ainoastaan S-ryhmä saa täällä pyrkiä tekemään voittoa. Lohjalla päättävissä elimissä toimiessani suitsisin Suur-Seudun Osuuskaupan ylivaltaa keskeisten viranhaltijoiden edistämissä hankkeissa. Olen saanut niin monesta hienosta hankkeesta saanut kuulla, jonka kariutumiseen toki ainaisen rahanpuutteen lisäksi on vaikuttanut se, ettei asiat tunnu edistyvän kaupungin käsittelyssä.
Reilun kolmen kuukauden päästä jälleen se kaikkein tarkin mielipidemittaus suoritetaan, jossa on isoin otanta ja jolla ei ole virhemarginaalia. Toivoisinkin jokaisen äänestäjän oikeasti tutustuvan siihen, minkälaisia asioita puolueet ovat elimissä ajaneet ja mitä tällä kertaa esitetään. Alueen tasolla myöskin siihen olisi hyvä kiinnittää huomiota, ettei parlamentissa hallituksen ulkopuolella istuvat puolueet suinkaan ole oppositiossa, mitä tulee aluevaltuuston toimitapoihin. Otsikkoon viitaten, alueiden päätöksenteko poliittisista voimasuhteista huolimatta menee aika samaa rataa. Muutama miljoona saadaan siirrettyä momentilta toiseen miljardibudjetissa, ja siitä yritetään sitten nyhtää poliittiset irtopisteet. Hyvinvointialueiden edustuksellisuutta rasittaa alhaisen äänestysaktiivisuuden lisäksi se, että määrätyt rahat annetaan ylempää ja niillä on tultava toimeen. Vaalien alla pienempien kuntien poliitikot virittelevät jälleen sinänsä oikeutettua espoolaiset ja muut alueen kunnat -vääntöä, kun tähtäintä tulisi jo valitettavasti asettaa Länsi- ja Keski-Uudenmaan väliseen peitsentaittamiseen, mikäli tällaisesta vaikuttamisen muodosta pitää. Sillä vaikkei L-U valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn joutuisikaan, niin eiköhän tämä Uudenmaan erillisratkaisu vielä avata auki, jahka ’likainen työ’, eli palveluverkon kouriintuntuva karsiminen olla saatu päätökseen. Perimmäisenä syynä alueiden määrään Suomen kokoisessa maassa on tyylipuhtaan poliittisen kähminnän ja iltalypsyn tulosta, jonka loogisena korjausliikkeenä useat alueiden yhdistämiset.
- Valtteri Skog