<< Takaisin

Demokraattinen osallistumispalkinto

4.12.2024

Lohjan kaupunginhallitus oli maanantaina koolla, esityslistalla oli kaupunginvaltuuston kokoon liittyvät seikat seuraavalle valtuustokaudelle. Lohjalla on tämän vuosituhannen puolella valittu valtuustoon aina 51 valtuutettua. Lakisääteisesti 51-paikkainen valtuusto on joka tapauksessa valittava, mikäli kunnan asukasluku on yli 50 000. Lohjalla asukkaita on vähän yli 45 000, jota käytettiin myös perusteluna sille, ettei valtuuston kokoa ole syytä alkaa ronkkimaan ennen kevään kuntavaaleja. Keskustan Alanne oli huolissaan liitoskuntien alueellisesta edustuksesta Lohjan valtuustossa, mikäli valtuutettujen määrää laskettaisiin 8:lla 43:een. Toisaalta joidenkin kunnallisjärjestöjen pelkona yksinkertaisesti on luottamushenkilöpaikkojen menetys päätöksentekoelimissä. Jos kaksissa edellisissä vaaleissa oltaisiin valittu pienempään valtuustoon ihmiset, olisi demarit ja kokkarit molemmat menettänyt 2 paikkaa. Loput 4 jakautui aika tasaisesti jäljelle jääneiden puolueiden kesken. Tämän valtuustokauden aikana omakohtaisesti olen päässyt näkemään, kuinka iso tehtäväkokonaisuus kunnilta siirtyi hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukset aloitettiin esittämällä kulloisenakin kuukautena käytetyt sotemiljoonat. Soteuudistuksen jäljiltä jääneitä tehtäviä käsitellään nykyisin kaupunginhallituksen alaisessa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen jaostossa, jossa ei samaan malliin enää riitä käsiteltävät asiat saati miljoonat. Tältä pohjalta ihmettelenkin suuresti sitä, että on tehty suuri hallinnonuudistus jonka yhtenä tarkoituksena oli kai säästää rahaa. Miksi siis on aivan pakko olla päättäjiä niin että päät kolisee? Myöskin valtuustokäsittelyä vaativat asiat on vähentyneet, kun sotea ja pelastustointa ratkotaan nyt hyvinvointialueella. Sittenkö se demokratia toteutuu, kun reilut 50 ihmistä kokoontuu Monkolaan vartin valtuustokokouksiin?

Kaupunginvaltuusto kokoontuu ensi viikolla vuoden viimeiseen kokoukseen, joten lienee paikallaan aiheen ajankohtaisuuden vuoksi katsoa, kuinka pitkään saatiin paikallisdemokratiasta kerrallaan nauttia:

  • Tammikuu 20 min.
  • Maaliskuu 1 t 12 min.
  • Huhtikuu 17 min.
  • Toukokuu 1 t 40 min.
  • Kesäkuu 1 t 54 min.
  • Elokuu 27 min.
  • Lokakuu 54 min.

Eipä siinä paikoin ehdi kissaa sanomaan, kun nuija kopahtaa pöytään. Olen istunut jopa pidemmillä ruotsin tunneilla. Siinä lähtee aina iso setelipino jakoon kun kyseistä konklaavia konsultoidaan. Esityksen kaatuminen kaupunginhallituksessa luvuin 8-5 kertonee lähinnä eräiden taustaryhmien asioiden tarkasteluvälin pituudesta.

Demokratialla on hintansa, varsinkin hyvinvointialuedemokratialla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueneuvottelutoimikunta sai neuvottelut päätökseen alueen budjettiin liittyen. Ensi vuoden talousarvioesitykseen lisättiin vielä muutama miljoona päälle. Mitään yllättävää ei neuvottelutoimikunnan toiminnassa ollut, normaalista poiketen ruotsalaiset olivat poisjääneiden osapuolten listalla. Allekirjoittaneet tahot äänestävät esityksen puolesta niin hallituksessa kuin valtuustossakin, mikä osaltaan korostaa koko hyvinvointialuevaltuuston roolia asioiden hiljaisena hyväksyjänä. Alueneuvottelukunnan käsittelyyn tuodaan loput (vähäiset) säästötoimenpiteet ensi vuoden ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Jutun juju onkin siinä, että silloin on jo ehditty pitää vaalit joten ei tarvitse alueen poliitikkojen pilata omaa kampanjointiaan ikävillä leikkausasioilla. Olisi kiva päästä näkemään miten alueella päätöksenteko muuttuisi, mikäli siellä jouduttaisiin ottamaan myös persujen kanta huomioon. Kunta- ja aluevaaleihin on reilu 4 kuukautta aikaa, ja alkaapa aihe nousta vähitellen myös muidenkin kuin poliitiikkaa liiaksi seuraavien aikajanalle. Eiköhän kiinnostus hyvinvointialueiden päätöksentekoon lisäänny, kun rakenteiden pystyttämisen rinnalle alkaa tulemaan enemmän palveluverkkoa koskevia kysymyksiä, joista on helpompaa väsätä jos jonkinmoista poliittista teatteria ja sumutusstrategiaa. Lohjan osalta aika moni puolue on polttanut näppinsä, kun yksiköitä on päätetty lakkauttaa, joten kovasti odotan millä kärjellä paikalliset toimijat lähtevät kohti vaaleja. Paikallisuudellakaan ei ole kummempaa arvoa, kun sillä ei pysty pyörtämään neuvottelutuloksina saatuja lakkautuksia, kuten Karjalohjan ja Sammatin terveyskeskusten esimerkki osoitti. Tavan äänestäjältä kysyy paljon motivaatiota vaivautua uurnille, kun alueen päätöksentekijöidenkin mielestä oman sormenjälkensä jättäminen päätöksiin on aika tekemätön paikka.

- Valtteri Skog